Tekstinkäsittelyssä Microsoft Officen Word-ohjelma on eniten käytetty ja yleisin saatavilla ohjelma yleisissä työasemissa, kuten yliopistojen atk-luokissa ja henkilökunnan koneilla. Onneksi sekä Microsoft Word että OpenOffice Writer, samoin kuin monet muut tekstinkäsittelyohjelmat, noudattavat likipitäen samaa logiikkaa mitä tulee ohjelman ”oikeanlaiseen käyttöön”. Näin pääperiaatteet voidaan käsitellä yhtä aikaa molempien ohjelmien osalta.

Tämän oppaan tarkoitus on a) antaa videoiden avulla selkeät ohjeet tarjottujen asiakirjamallien käyttöön ja b) ohjata opiskelijat netistä löytyvien erinomaisten itseopiskelumateriaalien pariin. Mikä pätee takomiseen, pätee myös tekstinkäsittelyyn: kukaan ei ole seppä syntyessään.

Tässä vielä linkki vanhaan muotoiluoppaaseen

Palautetta ja kehittämisehdotuksia seminaaritöiden asiakirjamalleihin voi lähettää osoitteella mjkain(at)utu.fi.

Feedback welcome - mjkain(at)utu.fi .

Tämä opas ei pyri opettamaan tyylimuotoilujen kaikkia hienouksia, vaan pelkästään niitä ydinasioita, jotka ovat keskeisiä tieteellisen asiakirjan laatimisen kannalta annettujen asiakirjamallien osalta. Näillä ohjeilla pääsee hienosti alkuun seminaarityön teossa ja tekstinkäsittelyohjelman oikeaoppisessa käytössä.

Lataa ensin taulukosta omalle tekstinkäsittelyohjelmalle sopiva asiakirjamalli ja katso sen jälkeen omaa ohjelmaasi käsittelevät videot. Tutustu sen jälkeen itseopiskelumateriaaleihin ja katso päätteeksi vielä zoteron sivuilta heidän esittelyvideonsa. Valmistelujen jälkeen voit aloittaa työssä oppimisen eli tekemään omaan seminaarityötäsi ja palata materiaaleihin aina ongelman sattuessa. Seminaarityön valmistumisen jälkeen et asiantuntija vain omalla tutkimusalallasi vaan myös tieteellisen tekstiasiakirjan tuotannossa.

Tyylimuotoilut mahdollistavat tekstiasiakirjojen ulkoasun keskitetyn hallinnan pelkkiä tyylien ominaisuuksia muokaten. Tyylimuotoilujen avulla asiakirjan ulkoasu on vaivatonta pitää yhdenmukaisena ja asiakirjan ulkoasuun on helppo tehdä muutoksia jälkeenpäin sen koosta riippumatta. Valtavirran tekstinkäsittelyoppaissa tyylimuotoilulle ei yleensä anneta niiden ansaitsemaa painoarvoa, vaikka sen edut ulkoasultaan yhdenmukaisten asiakirjojen laatimisessa ovat kiistattomat.

Tyylit ovat tavallaan tekstikappaleisiin liittyvien muotoilujen kokoelmia. Tyylien avulla on mahdollista määritellä sekä kirjasimen perusominaisuuksia (kursivointeja, kirjasimen kokoa ja tyyppiä), että myös tekstikappaleen ominaisuuksia (sisennyksiä, listamerkkejä, kappaleiden välistyksiä). Tyylimuotoilun ideana on kirjoittaa samanmuotoiset tekstikappaleet (leipäteksti, listat, taulukot) ja korostukset (kursivoinnit, internet-osoitteet) tietyillä samoilla tyyleillä, jolloin tekstin ulkoasua voidaan muokata keskitetysti vain niitä tyylejä muokkaamalla.

Tyylien käytön merkittävin hyöty on siinä, että käyttämällä asiakirjassa kerran määriteltyjä tyylejä voi niitä muokkaamalla vaikuttaa koko asiakirjan ulkoasuun silmänräpäyksessä. Esimerkiksi koko asiakirjan otsikkofontin muuttaminen erilaiseksi käy parissa sekunnissa, kun ilman tyylimuotoiluja jokainen otsikko täytyisi valita ja muuttaa erikseen, jolloin aikaa kuluu kymmeniä minuutteja.

Tekstiasiakirjan jakaminen osiin on välttämätön edellytys mikäli haluaa tehdä asiakirjan eri kohtiin erilaisia sivua koskevia muotoiluja. Jos haluaa aloittaa sivunumeroinnin neljänneltä sivulta numerosta yksi tai sijoittaa leveän taulukon vaakasuoralle sivulle asiakirjan keskelle, on asiakirjan Wordissä jaettava kahteen tai useampaan osaan ja Writerissa vaihdettava sivujen tyylejä. Osanvaihdot (Word) ja sivutyylit (Writer) käydään läpi alla olevissa videoissa.

Alla olevien linkkien takaa löytyy tätä opasta monipuolisempi aineisto tekstinkäsittelyn perusteiden itseopiskeluun.

*Copyright © Tommi Lahtonen, Antti Ekonoja, Jukka Mäntylä & Petri Heinonen

Open Officen suomenkielinen dokumentaatio Oo:n sivuilla

• Suomenkielisen OpenOfficen kotisivu
• Vastauksia kysymyksiin
• Openoffice.orgin käyttöohjeita
• Suomen kielen oikoluku ja tavutus

Zotero on avoimen koodin ilmainen Firefox-selaimen lisäosa, jolla voidaan tallentaa, järjestää ja hallinnoida viitteitä tieteellisiin lähteisiin sekä miltei kaikkeen internetistä löytyvään materiaaliin. Zotero on tehokas työkalu myös paikallisesti koneella olevien artikkeleiden ja muun materiaalin jäsentämiseen. Zoteron avulla voi merkitä lähteisiin huomautuksia ja asiasanoja ja se osaa monella sivulla itse poimia dokumentin metatiedoista tekijän ja muut bibliografiset tiedot. Erityistä ohjelmalle on mahdollisuus synkronoida oma lähdeviitetietokanta zoteron pilven kautta eri koneiden välillä. Zoteroon saa lisäosat MS Wordiin ja Oo Writeriin. Tuorein alpha-versio (1/2011) on ns. standalone, ilman firefox-selainta Linux, OS X ja Windows käyttöjärjestelmissä toimiva ohjelma, joka tukee firefoxin lisäksi myös Safari ja Google Chrome selaimia. Esittelyvideot Zoteron sivuilla opastavat käyttöön.

• Zoteron kotisivu
• Zoteron käytön tukisivut
• Lisäosat tekstinkäsittelyohjelmiin
• Nellin ja Zoteron yhteiskäyttö